Mitä jooga on?

Joogan tarkoitus on auttaa ihmistä pääsemään irti luonnollista läsnäoloa ja viisautta häiritsevistä kehon ja mielen taakoista. Se hiljentää ihmistä hallitsevaa mielen mekastusta. Jooga edistää yhteyttä puhtaaseen ja pyyteettömään iloon ja olemassaoloon, se parantaa terveyttä ja mielenrauhaa.

Jooga on metodi, joka ei tapahdu ainoastaan siitä lukemalla, vaan edellyttää päättäväistä ja pitkäjänteistä joogaharjoitukseen sitoutumista. Jooga on oikeastaan polku, jolla on systemaattinen ideansa, joogateksteihin tallennettu menetelmä, sekä mestarilta oppilaalle kulkeneet harjoitukset, jotka askel askeleelta kuljettavat ihmisen oman yksilöllisen tasapainonsa luokse.

On olemassa erilaisia joogamenetelmiä ja eri mestareiden opettamia perinteitä. Perimmiltään on kuitenkin kysymys vain yhdestä joogasta. Ikivanhat, tuhatvuotiset kirjoitukset ja suullinen joogaperinne ovat matkan varrella kehittyneet hiukan erilaisiksi käytännön harjoituksiksi. Länsimaissakin on viime vuosikymmeninä kehitelty omia joogametodeja, mutta mielestäni hyvin tärkeä osa joogaa on voida luottaa iänikuisen vanhoihin perinteisiin, joiden tieto ihmisyydestä ja viisaus keskittyvät aikojen saatossa muuttumattomaan yksinkertaiseen totuuteen ihmisen sisällä, joka ei muutu kaupallisten tai kulttuurillisten muotivirtausten mukana. Joogalla ei ole mitään tekemistä niiden ulkoisten ehtojen kanssa joita kehitys on rakentanut maailmamme tulvilleen - paitsi että ne tekevät tästä selkeyden harjoituksesta entistä haasteellisempaa.

Astangajooga on yksi vanhoista intialaisista joogaperinteistä. Astanga tarkoittaa kahdeksanhaaraista joogaa, jonka perusta luodaan kehon ja aistien harjoittamisella, ja viimeisillä osilla tavoitetaan täydellinen vapautuminen mielen vallasta ja harhakuvitelmista. Käytännön harjoituksena astangajooga on keskeisesti liikunnalliseen asanaharjoitukseen perustuva joogamuoto. Keho ja aistinelimet on puhdistettava ja mahdollismman vahvan terveyden virrattava fyysisessä kehossa, jotta mielenrauhan harjoitukset edistyvät. Terveyden edistyämiseen keskittyvät astangan neljä ensimmäistä haaraa yama, niyama, asana ja pranayama. Ihminen etenee tasapainoon huomioidessaan sekä fyysisen että psyykkisen puolensa tärkeyden.

Intialaisen jälleensyntymäkäsityksen mukaisesti ymmärretään joogan jatkuvan useiden elämien ajan. Joogan metodi on niin kokonaisvaltainen ja monivaiheinen, ettei siihen riitä yksi ihmiselämä. Jälleensyntymään ei tarvitse uskoa, mutta se on tärkeää ymmärtää, että joogan polulla ei ole vain yhtä maalia, vaan jokainen löytää sen mikä on tässä elämässä mahdollista - tärkeintä on, että harjoittelee. Joogan myötä mieli rauhoittuu haluamasta enempää kuin mitä tapahtuu.

Astangajoogan kahdeksan haaraa

Kaksi ensimmäistä haaraa, yama ja niyama ovat ohjeita, jotka edistyvät joogan päättäväisellä mutta sydämellisellä harjoittelulla. Nämä ohjeet ovat ikään kuin joogan kivijalka, joka on tärkeää tuntea, sillä ilman yaman ja niyaman periaatteita jooga-asentojenkaan tekeminen ei ole joogaa.

YAMA

Väkivallattomuus - Ahimsa Totuudellisuus - Satya Varastamattomuus - Asteya Pidättäytyminen - Brahmacharya Kohtuullisuus - Aparigraha

NIYAMA

Puhtaus mielessä ja kehossa - Shaucha Tyytyväisyys, ymmärrys, pyyteetön ilo - Santosha Kurinalaisuus selkeyttävien harjoitusten noudattamiseen - Tapas Opiskelu, mantrat ja pyhät tekstit - Swadhyaya Pyyteetön luottamus ja antautuminen - Ishwarapranidhana

ASANA

on kolmas haara. Se tarkoittaa säännöllistä jooga-asentojen harjoitusta. Asana on joogassa ensisijaista, ilman kehon tervehdyttämistä mielikään ei rauhoitu. Tämän mukaisesti tehdään säännöllisesti kehoa vahvistavia, venyttäviä ja puhdistavia liikkeitä. Säännöllinen harjoitus voi olla esimerkiksi kolme kertaa viikossa. Perinteisen mallin mukaan se tapahtuu kuusi kertaa viikossa aamuisin, ja lisäksi välipäivä jätetään uuden- ja täydenkuun, sekä kuukautisten aikaan. Joogassa on kuitenkin tärkeää ymmärtää luonnollisen etenemisen merkitys, aluksi ei kannata odottaa itseltään kuutta harjoituskertaa viikossa vaan totutella joogaan päättäväisesti, mutta pikkuhiljaa.

Astangajoogan asanaharjoitus - astanga vinyasa jooga - poikkeaa Suomessa yleisemmin tunnetusta hathajoogasta siten, että asanaharjoitus tapahtuu aina saman selkeän järjestyksen mukaan ilman välirentoutuksia. Asanoissa yhdistyy täydellisesti kokonaisvaltaisuus; voima ja rentous, päättäväisyys ja lempeys, notkeus ja hallinta, dynaamisuus ja hiljaisuus. Syvä tasainen hengitys rytmittää liikkeen ja sitoo asennot liikesarjaksi. Hengityksen ja liikkeen yhdistämistä kutsutaan vinyasaksi. Se synnyttää kehossa voimakkaan lämmön ja puhdistaa kehoa sekä rentouttaa mielen ja kehon jännityksiä. Astanga joogaharjoituksen erityispiirteitä ovat vinyasan lisäksi voimakkaan ujjayi-hengityksen tasainen rytmi, syvien lihasten ns. lihaslukkojen eli bandhojen käyttäminen kehon tukena ja voimana, ja silmien meditatiivinen kohdistaminen eli dristit. Nämä tehostavat asentojen hyödyllisiä vaikutuksia.

PRANAYAMA

- hengitysharjoitukset. Prana tarkoittaa elämän energiaa ja yama hallintaa ja säännöstelyä. Pranayamassa opetellaan tuntemaan hengityksemme, eli tärkeimmän elämää ylläpitävän toiminnon, hienovireisimpiäkin virtauksia ja hallitsemaan hengityksen kuljettamaa energiaa. Paitsi että pranayama opettaa säästämään ja lisäämään elämän energiaa, se on myös puhdistava harjoitus.

PRATYAHARA

DHARANA

DHYANA

SAMADHI

Nämä neljä viimeistä haaraa ovat asteittain syvempiä mielen puhdistumisen ja hiljentymisen vaiheita, jotka tapahtuvat neljää edellistä vaihetta noudattamalla. Ne ovat meditaation syventymisen, aistien hallinnan, syvimmän vapautuneen olemisen ja mistään riipumattoman itsen kirkastumisen vaiheita.